Heti töiden jälkeen kentälle ja tästä johtuen olin hieman kuutamolla treeneissä.
 
Egilin kanssa seuraamista, muuten ok, mutta täyskäännökset eivät olleet teräviä. Vaikea sanoa mistä johtui, ehkä oli usean asian summa: kenttä oli huono (epätasainen) ja omassa fiiliksessä parantamisen varaa. Viimeisellä suoralla Sanna teki häiriötä. Egil ei tiputtanut kontaktia ja mikä parasta, oli myös hiljaa.
Lopuksi eteemeno. Hieman testailin, onnistuuko vieraalla kentällä ja häiriönä oli hypyt ja tötsät. Teki vinon etenemisen. Jatkossa uusilla kentillä helpotettuja etenemisiä.
 
Minnin kanssa maahanmenoa avustuksella ja ilman - meni oikein kivasti jopa juoksusta.
Luoksetuloa läheltä ja nami suussa, ei toimi namin kanssa - liikaa virheitä.
Eteenmenossa kokeilin onnisuuko, ei onnistunut - otti häiriötä merkeistä ja hypystä. Minnin kanssa myös helpotettuja etenemisiä vieraalla kentällä.
 
Sitten tein todella tyhmän virheen; ammuin Sannan koirille ja jätin omat koirat makaamaan. Kuvittelin tämän olevan ok molemmille koirille, koska eivät välitä laukauksista. Mutta eipä ollut sama asia, kun itse ammuin. Egil tuli juosten ja haukkuen luokseni. Ammuin vielä yhden laukauksen, niin että olin koirien vieressä. Nyt Egil vain alkoi vinkumaan eli olisi halunnut nousta. Sanna ampui vielä pari laukausta kauempaa, ekalla vinkui ja tokalla hiljaa. Tuskin tästä mitään traumoja jää kummallekaan. Ppitää vaan muistaa ampua treenatessa, joilloin huomaavat, että se on normaalia. 
 
Lopuksi molempien kanssa pari eteenmenoa (palkan olin vienyt valmiiksi), jotka onnistuivat nyt hyvin.
 
Pihalla vielä Egilin kanssa seuraamista. Itsellä hyvät fiilikset. Sisko teki häiriötä heitteli palloa, juoksi ja teki erilaisi ääniä. Hyvin Egil piti kontaktin, paikan ja oli hiljaa. Täyskäännökset olivat myös hyviä.